Imatran Kusanku

Kusankulaisten juhlaleiri 25.3.2017

Budoseura Imatran Kusankussa harjoiteltaviin lajeihin kuuluvat karate (Shorinjiryu tyylisuunta-Tekisuikaikan), jujutsu ja kobudo (Taura muso ryu). Seura kuuluu Suomen karateliittoon ja kansainväliseen Tekisuikaikan karatedo tyylisuuntaan. 

Harrastajat ovat iältään 5-70 ikävuoden välillä ja aktiivisesti harjoittelevien jäsenmäärä on vuosittain noin 100. Imatran Kusankussa on vahva junioritoiminta ja junioreille on seurassa omat harjoitukset. Vahva junioritoiminta on aina ollut perustana Imatran Kusankun tulevaisuudelle.

Imatran Kusankun periaatteisiin kuuluvat lasten ja nuorten kasvattaminen, vartalon kehittäminen tekniikoiden avulla ja korkea moraali. Nämä tekevät harjoittelusta todellista budoa. Imatran Kusankussa harjoitellaan elämää varten ja karate toimii itsensä kehittämisen välineenä. Vanhempien kunnioittaminen kaikissa muodoissa on yksi tärkeimmistä arvoista ja perinteiden kunnioittaminen.

Imatran Kusanku Ry on perustettu vuonna 1989. Tätä ennen karate lajina aloitti toimintansa Imatralla 1972 toimien karatejaoksena paikallisen seuran alaisuudessa. Anne Kettunen 5.Dan on yksi Imatran Kusankun kolmesta perustajajäsenestä, joka on toiminut seuran puheenjohtajana ja vastannut seuran valmennustyöstä perustamisesta lähtien.

Tulevaisuuden tavoitteet

Tulevaisuudessa tavoitteena on jatkaa panostusta kaikkiin nykyisiin harrastajaryhmiin ja lisätä uusia harrastusryhmiä. Seuralle on erittäin tärkeää kasvattaa jatkossakin uusia ohjaajia ja aktiivisia harrastajia, joiden tavoitteena on suorittaa vöitä, kilpailla, kehittää kuntoaan sekä kehittää itseään karatekana.

Seuramme toiminta on päihteetöntä ja terveellisiä elämäntapoja korostava

  • Päihteiden käyttöön on nollatoleranssi seura- ja lajitapahtumissa, jossa on mukana alaikäisiä.

  • Tupakka- ja muut nikotiinituotteet ovat kiellettyjä kaikessa toiminnassa.

  • Noudatamme kansallisia ja kansainvälisiä antidoping-säännöstöjä dopingin ehkäisemiseksi.

Arvot

Seuramme noudattaa Suomen Karateliiton ja Suomen Olympiakomitean arvoja, joita ovat:

  • Tasapuolisuus

  • Tasa-arvo

  • Toisen kunnioitus

  • Väkivallan välttäminen

  • Sosiaalisuus ja kannustavuus

  • Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys

 

Kamppailulajien yhdenvertaisuussuunnitelma 2020-2021

 

https://karateliitto.fi/app/uploads/2020/01/Kamppailulajien_yhdenvertaisuussuunnitelma_2020-2021.pdf

70 -luku

1973 Tatsuo Kudo, Motomu Ikubon oppilas Sapporosta, saapui Suomeen vaihto-oppilaaksi ja aloitti Renshinkan tyylisuunnan opettamisen. Kudolla oli tuolloin 2. kyu Shorinjiryussa ja 1. dan Wadoryussa.

Kim Isaksson ja Jouko Turunen matkustivat 1975 Japaniin Sapporoon harjoittelemaan Motomu Ikubon luokse. Matkan aikana Kim ja Jouko pyysivät Ikubolta apua harjoitteluun Suomessa. Pyyntöön Ikubo vastasi lähettämällä Suomeen Yuji Matsuoin.

Matsuoi saapui Suomeen 1.4.1976 ja allekirjoitti vuoden mittaisen sopimuksen Helsingin Renshinkanin kanssa, mutta sopimus purettiin kolmen kuukauden jälkeen. Huolimatta vastoinkäymisistä Matsuoi päätti jäädä Suomeen.

 

80 -luku

80-luvulla tyylisuunnan leviämistä Suomessa edistivät Kim Isaksson, Jouko Turunen ja Erik Raittinen. Tänä aikana Raittinen vaikutti voimakkaasti katan kehittymiseen Suomessa ja oli myös erittäin menestynyt kilpailija.

 

90 -luku ja 2000 -luku

80- ja 90-luvun taitteessa, pitkän hiljaisen ajan jakson jälkeen, Matsuoi nousi monen Shorijiryu-seuran opettajaksi. 90-luvun aikana Suomessa ryhdyttiin harjoittelemaan yhä enemmän perinteistä karatea, eikä ns. ”urheilu” enää kiinnostanut.

Renshinkanin tyylisuunnan perustajan Soke Isamu Tamotsun poika, Iwao Tamotsu saapui kesällä 1996 Suomeen (Imatralle) ensimmäistä kertaa. Samalla suomalaiset Shorinjiryu seurat siirtyivät harjoittelemaan päämajan alaisuuteen. 

 

2015 eteenpäin

Elokuussa 2015 Imatran Kusanku liittyi Shorinjiryu Tekisuikaikan karatedo tyylisuuntaan. Tyylin päämies on Soshi Ichido Matsuo. Imatran Kusankun pääopettaja Anne Kettunen toimii Suomessa Tekisuikaikan karatedo -tyylin pääopettajana.