Kilpailutoiminta

Kusankun Kilparyhmä 2023

VALMENTAJAT

ARTTU VENÄLÄINEN +358451953424 / edistyneet kilpailijat

SUVI SAVOLAINEN +358444040848 / aloittelevat kilpailijat

Imatran Kusanku on menestynyt kilpailutoiminnassa sekä junioreiden että aikuisten puolella Suomessa ja kansainvälisesti. Tällä hetkellä Kusankusta mm. on 2 kilpailijaa mukana Suomen Karateliiton maajoukkuevalmennuksessa ja yksi valmentajista kuuluu karateliiton valmennusryhmien valmentajarinkiin.

Kilpaurheilun osalta seuramme noudattaa myös seuraavia arvoja toiminnassaan:

• Vastuullisuus

• Intohimo

• Yhdessä tekeminen

• Puhdasta ja päihteetöntä sekä dopingvapaata urheilua

Karate on myös kilpaurheilua

Karatesta on kehittynyt myös suosittu urheilulaji, joka on saanut hiljattain olympia-statuksen ja tullaan näkemään ensi kertaa olympialaisissa Tokiossa vuonna 2020.

Osa karaten tyylisuunnista ja karateseuroista painottaa urheilullisuutta enemmän ja keskittyy pääasiassa kilpailuun ja sitä tukevaan harjoitteluun.

Olympiakaratessa kilpaillaan kahdessa eri lajissa; liikesarjoissa (kata) sekä pisteottelussa (kumite).

Karate nähdään ensi kertaa Tokion olympialaisissa vuonna 2020

Karatesta on muotoutunut ajan myötä suosittu kilpailulaji, jossa kisataan pisteottelussa (kumite) ja liikesarjoissa (kata). Molempien kilpamuotojen tuntemus ja ymmärrys perustuu lajille oleellisiin perinteikkäisiin osa-alueisiin ja niihin paneudutaan osana normaalia harjoittelua, tyylisuunnasta riippuen.

Karate on hiljattain saanut olympia-statuksen, joka tarkoittaa että karate nähdään ensimmäistä kertaa olympiaohjelmassa Tokion kesäolympialaisissa vuonna 2020. Se, että nähdäänkö suomalaisia olympialaisissa on vielä auki ja varmistuu lähempänä kisoja.

Muiden urheilulajien tavoin, myös karate jakaantuu kilpaurheilussa miesten ja naisten sarjoihin, sekä eri ikä- ja painoluokkiin.

Pisteottelu eli kumite

Kumite on kaksin käytävään kamppailuun perustuva jännittävä kilpailumuoto, jonka arvostelu ja pisteytys perustuu pisteiden keräämiseen lyöntejä, potkuja ja kaatoja hyödyntäen.

Tarkoituksena ei ole vahingoittaa vastustajaa vaan pisteitä myönnetään onnistuneeksi katsotuista, nopeista hyökkäyksistä. Liiallisesta kontaktista rankaistaan kilpailijoita varoituksin.

Kumitessa ottelijalla on joko punainen (aka) tai sininen (ao) vyö, otteluun suunniteltu kevyt puku ja hammassuojat. Rintapanssarin lisäksi käsissä käytetään otteluhanskoja ja jaloissa sääri- ja jalkapöytäsuojia.

Katso esimerkki kumite-ottelusta (Youtube).

Liikesarja eli kata

Katassa kamppailee kaksi kilpailijaa vastakkain, mutta kukin suorittaa liikesarjansa omalla vuorollaan yksin. Tavoitteena on suorittaa oma liikesarjansa mahdollisimman onnistuneesti; arvostelukriteereinä ovat mm. nopeus, voima, liikkeiden oikea suoritustapa ja kamppailun todentuntuisuus. Tuomarit arvostelevat suoritukset lippuäänestyksellä.

Katso esimerkki kata-ottelusta (Youtube).

Joukkuekatassa suoritetaan liikesarja kolmen hengen joukkueena, jolloin arvostellaan myös liikkeiden yhdenaikaisuutta. Joukkuekataan kuuluu myös näyttävät bunkait, joissa ennalta sovitun kamppailun omaisesti karatekat esittävät sovelluksia katan liikkeistä ja tekniikoista tuomareille ja yleisölle.

Katso esimerkki joukkuekata-ottelusta (Youtube).

Pyykkipoikaottelu

Pyykkipoikaottelun sääntötulkinnat (6-9v.)

(9v. oranssit vyöt/9.monottelevat kadettien säännöillä)

1. Lasten kilpaileminen on mahdollisimman lajinomaista ja leikinomaista ja sen tulee aina tapahtua lasten ehdoilla. Lapsi ei saa kilpailla sairaana.

2. Käydään ainoastaan henkilökohtainen kilpailu, jossa otteluaika on 1,5 minuuttia. (Keräilyjä ei käydä.) Ottelu päättyy ajan loppuessa tai kun toinen ottelijoista saavuttaa 10 pistettä. Lisäksi ottelut voidaan käydä poolina, jos ottelijoita on kuusi tai vähemmän.

3. Ottelualue on 6 x 6 metriä.

4. Pyykkipoikia on neljä, kolme edessä ja yksi takana. Pyykkipojan irrotessa tuomari laittaa sen takaisin ottelijan pukuun samalle paikalle.

5. Jos pyykkipojan saa irti vastustajan puvusta lajinomaisella tekniikalla (zuki), mutta se tippuu, annetaan YUKO. Jos pyykkipoika jää käteen, annetaan WAZA-ARI. Jos kumpikin irrottaa pyykkipojan, pisteen saa se ottelija, joka teki suorituksen ensin. IPPON annetaan selkeästä horjutuksesta (ashibarai) sekä irti saadusta pyykkipojasta, riippumatta siitä jääkö se käteen vai ei. IPPON annetaan myös, jos ottelija liukastuu, kaatuu tai on muutoin jaloiltaan, ja johon vastustaja tekee pistesuorituksen silloin kun ottelijan vartalo on tatamissa.

6. Ottelun tuomaristo koostuu kahdesta tuomarista (päätuomari ja juokseva aputuomari).

7. Jos kumpikaan ottelijoista ei ottelun päätyttyä ole saanut pistettä, tai jos molemmilla on sama pistemäärä, tehdään ratkaisu hanteilla.

8. Lyönnit, potkut ja maahan asti viedyt kaadot ovat kiellettyjä. Ashibarai (pyyhkäisy) on sallittu.

9. Muilta osin käytössä ovat uudet WKF:n säännöt, eli esim. rajanylityksistä ja kielletyistä toiminnoista varoitetaan normaaliin tapaan. Lisäksi kiellettyjä kategoria 2 toimintoja ovat: • suljettu, passiivinen otteluasento, jossa ottelija suojaa käsillään pyykkipoikia • kaksin käsin tehdyt ylhäältä alaspäin tehdyt torjunnat tai työnnöt

10. Annettaessa pistettä, varoitusta, rangaistusta ym., tulee tuomarin japanilaisten termien lisäksi selittää termit suomeksi. Lasten tulee aina ymmärtää tuomarin ohjeet.

11. Tuomarin tulee aina kilpailusarjan alussa selittää kilpailijoille voimassa olevat säännöt lapsille tajuttavalla tavalla, sekä olla valmis vastaamaan kilpailijoiden, ohjaajien tai vanhempien esittämiin kysymyksiin.

12. Kilpailijoiden, valmentajien ja tuomareiden tulee noudattaa WKF:n sääntöjä, lukuun ottamatta lasten kilpailuista esitettyjä poikkeuksia ja lisäyksiä. Kaikkien kilpailuihin osallistuvien edellytetään tuntevan voimassa olevat kilpailusäännöt sekä noudattavan niitä.

13. Suojat eivät ole pakollisia!