Lajit

Karate on yksi maailman suosituimmista liikuntamuodoista ja sopii koko perheen harrastukseksi

https://karateliitto.fi/fi/karate-lajina/

 

Karateksi kutsutaan Japanista lähtöisin olevaa taistelulajia, jossa keskitytään aseettomien taistelutaitojen harjoitteluun. Karate on levittäytynyt lähes joka maapallon kolkkaan ja on siten yksi suosituimmista liikuntaharrastuksista maailmassa. Karatessa harjoiteltaviin tekniikoihin lukeutuvat mm. erilaiset lyönnit, potkut, torjunnat, hallintaotteet ja kaadot.

Alkunsa aseettomana taistelulajina Okinawan saarella (Japani) saanut karate on nykypäivänä sekä itsepuolustus- että urheilulaji. Valtaosa karaten harrastajista keskittyy karaten perinteisempään muotoon, eli itsepuolustukseen. Lajissa on kamppailun lisäksi tärkeässä roolissa sekä fyysisen että henkisen kunnon kehittäminen, mikä tekee karatesta todella kokonaisvaltaisen liikuntamuodon.

 

Karaten aloittaminen

 

Aloittelijalle karate on helppo laji, sillä yleiskunnon ei tarvitse olla erinomainen tai aiempaa kamppailulajituntemusta ei tarvita. Kunto kohoaa harrastaessa nopeasti ja laji sopii kaiken ikäisille, lapsesta vanhukseen. Karaten harrastajat jatkavat lajin parissa usein koko elämänsä ajan ja siitä muodostuu monelle harrastajalle elämäntapa.

 

Karatessa opit puolustamaan itseäsi ja lähimmäisiäsi

https://karateliitto.fi/fi/karate-lajina/itsepuolustus/

 

Karatessa oppii puolustamaan itseään ja läheisiään. Alkunsa nimenomaan itsepuolustuslajina saaneen karaten harjoittelussa korostuvat edelleen samat tekniikat ja periaatteet kuin satoja vuosia sitten. Useimmiten lajissa pyritään yllättämään vastustaja, hyödyntämään sen liikkeitä ja heikkoja kohtia, ja siten kääntää tilanne oman edun mukaiseksi. Kamppailu on karatekan viimeinen vaihtoehto uhkaavassa tilanteessa, mutta lajissa rakennetaan valmiudet selviytymiseen mikäli taitoja joutuu käyttämään.

 

Perinteiset kamppailutaidot kunniaan

 

Karate on perinteinen japanilainen itsepuolustuslaji, jonka harjoiteltaviin tekniikoihin lukeutuvat mm. erilaiset lyönnit, potkut, torjunnat, hallintaotteet ja kaadot. Taistelutaidoissa on suuressa roolissa opetella käyttämään koko kehoa aseena ja pyrkiä tuottamaan maksimaalinen määrä voimaa kun sitä tarvitaan.

Karatessa kamppailu käsitetään useimmiten itsensä puolustamisena; lajissa painotetaan (tyylisuunnasta riippuen) puolustavia ja kamppailutilanteita hallitsevia tekniikoita aggressiivisen hyökkäämisen sijasta. Karaten harrastajalle kamppailu on viimeinen työkalu uhkaavassa tilanteessa kun muuta ei ole enää tehtävissä.

 

Karate urheilulajina

 

Urheilulajina karate on nopea, jännittävä ja viihdyttävä. Karatessa kilpaillaan kahdessa eri lajissa; pisteottelussa (kumite) ja liikesarjoissa (kata). Kilpakaratessa tavoitteena on suorittaa tekniikoita mahdollisimman nopeasti, puhtaalla tekniikalla ja virheettömällä tarkkuudella vastustajaa vahingoittamatta.

Kilpailu aloitetaan tyypillisesti jo nuorena ja urheilullisuus korostuu osassa tyylisuuntia ja karateseuroja enemmän kuin toisissa. Suuri osa karaten harrastajista ei ikinä kilpaile, mutta moni nauttii sen seuraamisesta ja osa kouluttautuu jopa tuomareiksi.

 

 

 

Tauramusoryu kobudo ja jujutsu

 

Taura Muso ryu on vanhaan japanilaiseen perinteeseen nojautuva traditio. Se sisältää aseettomia ja aseellisia tekniikoita, taktiikkaa, kulttuuritietoa jne.

Minamoto Yoritomon voitettua Taira-suku 1185, hänestä tuli shogun 1192. Voittonsa jälkeen hän jakoi uskollisille vasalleilleen maata läänityksiksi. Koremune Tadahisa sai Etelä-Japanista Kyushun saarelta Satsuman läänin, jossa hän otti käyttöön sukunimen Shimazu ( => Shimazun daimyo, "lordi"). Shimazun alaisiin sotureihin tuli kuulumaan mm. Ikubon suku (tähän aikaan vielä Inouen suku, suku haarautui vasta myöhemmin kahtia, Inouen ja Ikubon sukuhaaroihin). Feodaaliaikana tälläisessä samuraiyhteisössä kullakin soturilla oli tarkkaan määritelty asema ja työtehtävät. Ikubon suku erikoistui 1600-luvun jälkeen rajavartiointiin.

Shogunin määräyksestä Japani suljettiin ulkomaailmalta 1630-luvun lopulla. Vain Nagasakin satamassa oli hollantilaisilla ja kiinalaisilla laivoilla oikeus suorittaa kaupankäyntiä tarkoin valvottuna. Tästä poiketen Satsuman alueella harjoitettiin edelleen ulkomaankauppaa ja sen salaamiseksi luotiin rajavartiontisysteemi, jotta tieto ei pääsisi leviämään.

Lajin historiasta

 

Taura Muso ryu jojutsun perustaja oli Inoue Hachirouemon (shodai toryo eli ensimmäinen päämies) 1700-luvun alussa ja sieltä tulee jatkuva linja tämän perhetradition päämiehiä tälle vuosisadalle asti. Viimeisenä on Motomu Ikubo, 16. päämies. Ennen jojutsun käyttöönottoa suvun taistelutaidot olivat keskittyneet pääasiassa yarin ja miekan käyttöön.

Aikaisemmin (1600-1800 -luvuilla) traditio on sisältänyt mm. jujutsu (aseeton taistelu), bojutsu (n. 182 cm sauva), jojutsu (n. 120-150 cm keppi), ninjutsu (vakooja), shurikenjutsu (heittoveitsien käyttö), hobakujutsu (narulla sitomisen taito), tojutsu (miekkataito, eri tyyppiset miekat), kamajutsu (sirppitaito), takeshikomijutsu (bambukeppi, johon kiinnitetty naru), jousiammunta, ratsastus, uinti, sotilastaktiikka, myrkkyjen käyttö, sojutsu ("keihään" käyttö), puhallusputki, jne. Eli se oli ns. sogo bujutsu, kaiken kattava taistelukoulu. Tradition nykyinen päämies harjoitteli isoisänsä johdolla Tanouran alueella. Myöhemmin hänen perheensä muutti Kagoshiman kaupunkiin, jossa hän aloitti karaten harjoittelun. Ensin tyylisuuntana ollen Shorin ryu, sitten Shotokan ja viimein Shorinji ryu vuodesta 1961. Ikubo-sensei joutui työn takia (armeijan upseeri) siirtymään Hokkaidolle Sapporon kaupunkiin, jossa hän asuu yhä edelleen. Täällä hän jatkoi Shorinji ryun harjoittelua ja on nykyisin yksi tyylisuunnan korkeimmista opettajista (hanshi 8. dan).

Eläkkeelle päästyään hän tahtoi elvyttää Muso ryun harjoittelun ja ryhtyi opettamaan sitä, jotta se ei vaipuisi unholaan. Hän on uudistanut koulukuntaa ja muotoillut sen kokonaan uudelleen. Hänen isoisänsä (Ikubo Otojiro), joka oli siis tyylin 15. päämies, ei ehtinyt opettaa hänelle koko traditiota. Tästä syystä hän joutui muotoilemaan sen uusiksi. Samalla osa taidoista katosi kokonaan. Ikubo-sensei nimesi lajin myös uudelleen, nimeksi tuli nyt Taura Muso ryu. Tänä päivänä se koostuu pääasiassa jojutsusta, jujutsusta sekä tohosta. Lisäksi on shikomidake (takeshikomijutsu), kamajutsu, hobakujutsu, kyujutsu, kote- ja suneshurikenjutsu sekä bo- ja sojutsu. Hän teki niihin myös modernin kyu-dan arvoasteikon vanhan menkyo-asteikon rinnalle.Tällä hetkellä lajia voi harjoitella Japanissa (Hokkaidolla), Italiassa, Latviassa, Suomessa ja Virossa.

Laji Suomessa

 

Suomessa säännöllinen harjoittelu alkoi vuonna 1994. Ensinmäisen kerran lajia on opetettu Suomessa Ikubo-sensein toimesta karaten kesäleirillä 1992. Tällä hetkellä Suomessa perinteistä Taura Muso ryu opetusta saa vain muutamalla paikkakunnalla, mm. Helsingissä (Budoviikingit) ja Siilinjärvellä (Koubukan). Perinteisesti Japanissa traditionaalisen koulukunnan oppeja ja salaisuuksia ei opeteta ulkopuolisille, vain tyylisuunnan jäsenille. Näin myös Taura Muso ryussa. Suomessa lajissa voi käydä peruskurssi-tekniikat läpi ennen liittymistä tyyliin. Täten voi "maistella" haluaako liittyä ja aloittaa harjoittelun vai ei. Samoin myös lajin opettaminen on luvanvaraista. Opetusoikeudet myöntää kulloinenkin tradition päämies