Vyökokeet 2020

Marraskuu 2020

Vyökokeet ovat aina vapaaehtoisia harrastajille. 

 

Juniorit 4-11v

 

19.11.2020 torstaina Mansikkalan koululla

(normaaliharjoitukset silloin peruttu) 

 

Kaikki kurssilaiset, keltaiset ja oranssit vyöt voivat osallistua automaattisesti. Ylemmät vyöt kutsutaan kirjallisesti. 

Vyökokeen hinta 35 euroa. Maksu käteisellä paikan päällä. Hinta sis. Vyökoetilaisuus, uusi vyöarvo, vyö, vyökoetodistus, rekisteröinti liittoon. 

Harjoituskortti ja karatepassi mukaan kenellä on. 

Aikataulu

16.30 ilmoittautuminen vyökokeeseen

16.45 vyökokeet alkavat

17.45 todistusten jako

18.00 tilaisuus loppu


 

Nuoret 12-17v, aikuiset, seniorit

Peruskurssilaiset ja vyölliset

21.11.2020 lauantaina

 

Vyökokeen hinta 35 euroa. Maksu käteisellä paikan päällä. Hinta sis. Vyökoetilaisuus, uusi vyöarvo, vyö, vyökoetodistus, rekisteröinti liittoon. 

Harjoituskortti ja karatepassi mukaan kenellä on. Karatepassi ja kortti pitää olla kaikilla vyöllisillä harrastajilla. 

Ohjaajat kutsuvat jokaisen henkilökohtaisesti kokeeseen. 

 

 

 

 

Vyökokeet

 

Vyökokeet tarjoavat harjoittelijalle loogisen polun karatessa etenemiseen. Harrastekaratessa ne ovat merkittävin harjoittelun motiivi lyhyellä aikavälillä. Suurimmalle osalle karaten harrastajista ne tarjoavat keinon arvioida omaa edistymistään, varsinkin ottaen huomioon sen, että vain murto-osa karaten harrastajista kilpailee ja mittaa sitä kautta osaamistaan. Vyöjärjestelmän avulla on helppo hahmottaa harjoittelijan osaamistaso.

 

Vyökokeeseen valmistautuminen

 

Aikusten vyökokeissa vaadittavat tekniikat löytyvät vyökoevihkosta. Vihkoja jaetaan leireillä ja vyökokeiden yhteydessä. Junioreille ei ole tehty omaa vyökoevaatimukset -vihkoa.

Juniorivyöt eivät vastaa aikuisten vyöarvoja. Juniori suorittaa siirryttyään aikuisten harjoitusryhmään harjoittelemaan niin sanotun tasovyökokeen, jonka jälkeen hänelle annetaan tasoa vastaava aikuisten kyu-vyöarvo.

Harjoitusmäärien täyttyminen ei takaa vyökoelupaa, vaan vaadittavat tekniikat ja asennot on osattava. Ennen vyökoetta harjoittelun tulee olla yhtäjaksoista, ja harjoittelun laatuun tulee kiinnittää huomiota. Ohjatut leikit kuuluvat junioriryhmissä harjoittelemiseen, mutta tekniikan harjoittelemiseen pitää myös jaksaa keskittyä kunnolla, mikäli haluaa edetä vyöarvoissa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jokainen etenee omalla tahdillaan.

Kaikki uuteen vyöarvoon vaadittavat tekniikat on osattava kunnolla sekä kaikki edellisten vyöarvojen tekniikat on osattava. Tekniikoiden läpikävely edellisenä päivänä ei riitä. Vyökokeen graduoija ja muut valvojat osaavat arvioida, kuka on harjoitellut tekniikoita pitkäjänteisesti. Kun jokaisessa harjoituksessa harjoittelee hyvällä asenteella ja pyrikii oppimaan kaiken mahdollisimman hyvin, niin vyökokeesseen valmistautuminen on helpompaa. Erityisesti ylempiä vyöarvoja (oranssi vyö ja siitä eteenpäin) yritettäessä tekniikoissa pitää olla jo voimaa sekä tekemisen meininkiä ja asentojen tulee olla selvästi tunnistettavissa. Lyöntien pitää olla lyöntejä eikä käsien asettelua. Sama pätee potkuihin ja kaikkiin muihinkin tekniikoihin.

 

Vyökoetilaisuus

 

Vyökoetilaisuuteen pitää ottaa mukaan puhdas ja siisti (mielellään silitetty) harjoittelupuku, oma vyö. Vyökoemaksua varten tulee varata mielellään tasaraha. Seuran jäsen- ja kausimaksut kuluvalta kaudelta tulee olla suoritettuna. Vyökoetilaisuuteen tulee myös saapua ajoissa, sillä myöhässä kokeeseen ei pääse.

 

Vanha karateviisaus sanoo, että ”Vyö on vain pala kangasta, joka pitää takkia kiinni.”  Vyöarvot ovat kuitenkin karaten harjoittelijoille oleellinen tapa ymmärtää oma tasonsa karatekana, ja auttavat asettamaan konkreettisia saavutettavissa olevia tavoitteita harjoittelemisessa edistymiseen.

Karaten vyöjärjestelmä on lainattu judosta 1920- ja 30-luvuilla, eli karaten historian kannalta koko järjestelmä on varsin moderni. Vyöjärjestelmän on kehittänyt alunperin judon perustaja Jigoro Kano, ja karatessa ensimmäiset vyöarvot otettiin käyttöön karaten harjoittelun levittyessä Okinawalta Japanin pääsaarille.

Vyöjärjestelmään kuuluvat värivyöt – aikuisilla kyu-arvot ja junioreilla juniorikyu-arvot – ja mustat vyöt eli dan-arvot. Sekä kyu– että juniorikyu-arvoissa vyön järjestysnumero pienenee vyön värin tummetessa. Mustien vöiden dan-arvoissa järjestysnumero sen sijaan kasvaa jokaisen uuden vyöarvon jälkeen. 

 

Vyökoetilaisuudessa testataan harjoittelijan tekninen osaaminen, mutta myös henkinen kantti: niissä karateka pakotetaan tekemään parhaansa ja antamaan kaikkensa koejännityksen, fyysisen rasituksen ja henkisen paineen alla. Parhaimmillaan tämä on vahvasti kasvattava kokemus, eikä vastaavaa koe tavallisissa harjoituksissa.

Kusankussa ensimmäinen vyökoe pidetään juniori- ja aikuiskurssin päätteeksi. Tämän jälkeen vyökoetilaisuuksia järjestetään noin kaksi kertaa vuodessa, junioreille ja aikuisille erikseen.

 

Junioreilla vyökoeluvan myöntävät juniorien omat ohjaajat suullisesti tai kirjallisesti hyvissä ajoin ennen vyökoetta.  Mikäli lupaa vyökoekeeseen ei myönnetä, useimmiten syynä on liian vähäinen tai epäsäännöllinen harjoittelu.